Mikä on jazzin yhteiskunnallinen rooli?

Kulkiessaan kohti vuoden 2026 Jazz Suomi 100 -juhlavuotta, Suomen Jazzliitto järjestää Jazz-Espan avajaispävänä maanantaina 28. heinäkuuta klo 16 paneelikeskustelun jazzin roolista yhteiskunnallisena muutosvoimana. Keskusteluun näkökulmiaan tuovat Sibelius-Akatemian lehtori, Jazzliiton puheenjohtaja Jari Perkiömäki; muusikot Reiska Laine, Mikko Innanen ja Selma Savolainen sekä etnomusikologi, tutkijatohtori Nina Öhman. Keskustelua moderoi Ylellä Jazzklubia luotsaava toimittaja Laura Korhonen. Paneelin jälkeen klo 17.15 lavalla esiintyy kansainvälistä uraa luova Maja Mannila Trio. 

Jazz on paljon enemmän kuin musiikkia – se on ollut kautta historian väline muutokselle, aktivismille ja vuoropuhelulle. Yhteiskunnallisen kokemuksen äänitorveksi syntynyt jazz on säilyttänyt asemansa kantaa ottavana taidemuotona. UNESCO on tunnustanut tämän perustamalla Kansainvälisen Jazzpäivän korostaakseen jazzin roolia globaalina rauhan, ihmisoikeuksien ja yhteisymmärryksen edistäjänä. 

Myös Suomessa jazz on vaikuttanut yhteiskuntaan aina 1920-luvulta lähtien. Se on antanut äänen nuorille, rikkonut sukupuolirooleja ja toiminut vastakulttuurin ilmentäjänä. Jazzin parissa tehty aktivismi johti muun muassa Suomen Jazzliiton perustamiseen vuonna 1966 ja jazzin aseman vahvistamiseen kulttuuripolitiikassa. 

Tänään jazz elää ja hengittää ajankohtaisia teemoja – ilmastokriisistä maailman konflikteihin. Mikä on jazzin yhteiskunnallinen rooli kotimaassamme nyt? Entä tulevaisuudessa? 

Tule kuulemaan ja osallistumaan keskusteluun, kun jazzin, yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja aktivismin asiantuntijat kokoontuvat Jazz-Espan lavalle pohtimaan jazzin yhteiskunnallista voimaa 2020-luvun Suomessa. 

Keskustelijat: 
Jari Perkiömäki (Sibelius-Akatemia, lehtori) 
Reiska Laine (muusikko) 
Nina Öhman (Helsingin yliopiston tutkijakollegium, tutkijatohtori) 
Mikko Innanen (muusikko) 
Selma Savolainen (muusikko) 

Keskustelua moderoi Laura Korhonen (Yle, toimittaja).